OpenAI:n suunnitelmissa on laskuttaa tohtoritason tutkimukseen kykenevästä tekoälyagentista jopa 20 000 dollaria kuussa, kertoo The Information.
OpenAI suunnittelee tarjoavansa tohtoritason apulaisen lisäksi edullisempia agentteja muihin käyttötarkoituksiin.
The Informationin sisäpiirilähteiden mukaan OpenAI:n ohjelmistokehitykseen erikoistunut tekoälyagentti maksaisi alussa noin 10 000 dollaria kuussa.
2 000 dollarilla kuussa OpenAI on lähteiden mukaan tarjoamassa “korkean tuloluokan tietotyöläistä” vastaavaa agenttia.
Selkeää julkaisuaikaa agenteille ei ole tiedossa.
Uutinen antaa kuitenkin syytä uskoa, ettei OpenAI voi olla kehitystyössään kovin kaukana tehokkaiden tekoälyagenttien rakentamisesta. Tämä taas tarkoittaa, että joidenkin tietotyöläisten työtehtävät voivat mullistua täysin jo kuluvana vuonna.
Agentti on sana muiden joukossa
Tekoälyagentilla OpenAI tarkoittaa tekoälytyökalua, joka kykenee suunnittelemaan omaa toimintaansa ja osaa suorittaa monia erilaisia tehtäviä automaattisesti (operaattorinsa antamien perusohjeiden mukaan). Tekoälyagentit eivät nimestään huolimatta ole täysin itsenäisesti toimivia neuroverkkoja, vaan ne perustuvat useiden pieniksi palasiksi rikottujen ongelmien ratkaisemiseen.
Tämä on nimenomaisesti ero tekoälyagentin ja yleisen tekoälyn välillä. Yleinen tekoäly pystyisi toimimaan täysin itsenäisesti kontekstista riippumatta.
Tekoälyagentit ovat sen sijaan pohjimmiltaan ihmisten rakentamia kokonaisuuksia, jotka hyödyntävät suurien kielimallien kykyä ratkaista valmiiksi määritettyjä ongelmia osissa. Tekoälyagenttien takana piilee siis nimestä huolimatta ennalta määrättyjä tavoitteita ja tavoitteiden saavuttamiseen tehoavia työkaluja.
Koska tekoälyagentin kyvyt ja tavoitteet täytyy määritellä yhä selkeästi etukäteen (ja liian pitkät ohjelistat ovat suurten kielimallien painajaisia), eri kontekstit vaativat eri tavoin rakennettuja agentteja.
Operoinnista uusi normi?
On vaikea ennustaa, miten eri organisaatiot aikovat reagoida OpenAI:n ja muiden tekoäly-yritysten agenttien tuleviin julkaisuihin. Ainakin tehokkaimpien agenttien käyttöönotto voi olla hyvin kallista (kuten OpenAI:n alustavista hintalapuista voi päätellä), joten kaikilla ei agentteihin tule pääsyä olemaan.
Kaiken lisäksi osaavia tekoälynatiiveja löytyy työelämästä erittäin vähän siihen nähden, kuinka moniin erilaisiin työtehtäviin tekoälytyökalut soveltuvat.
Uuden teknologian käyttöönotto onkin luultavasti verkkaista.
Samalla se voi aiheuttaa merkittäviä irtisanomisia, ellei työntekijöille löydy organisaatioista vaihtoehtoisia tehtäviä, kuten tekoälyjen ohjaamista.
(Pelkkää ohjaamista työ ei tietenkään välttämättä ole, mutta tekoälytyökalut voivat olla työssä yllättävän merkittävässä roolissa.)
Vedenpitäviä todisteita tekoälyagenttien merkittävästä hyödyllisyydestä ei vielä ole lukuun ottamatta tiettyjä käyttökohteita, kuten asiakaspalvelua ja koodausta.
Merkkejä tulevasta murroksesta on kuitenkin selkeästi ilmassa.
Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä tekoälyagentit kykenevät lisäämään työntekijöiden produktiivisuutta jo niin selkeästi, että niiden käyttö on monissa yrityksissä arkista sekä juniori- että senioritasolla.
On siis hyvin mahdollista, että kohtalaisen itsenäiset tekoälyagentit leviävät monille uusille aloille kuluvana vuonna.
OpenAI:n 20 000 dollarin kuukausimaksun maksajia varmasti löytyy.
Esimerkiksi japanilainen SoftBank, joka on mukana Trumpin hallinnon Stargate-tekoälyhankkeen tukemisessa, on luvannut käyttää OpenAI:n tekoälyratkaisuihin jatkossa ainakin 3 miljardia dollaria per vuosi.