Tekoälyn, kvanttiteknologian, tietoliikenneverkkojen, laskentatehon ja monien muiden teknologioiden jatkuva kehitys lisää tekniikan tuomia mahdollisuuksia nopealla tahdilla yritys- ja yksilötasolla.
Kysyimme Fujitsun teknologiajohtaja Vivek Mahajanilta, minkälaisia konkreettisia muutoksia ja innovaatioita tekniikan alalla voi odottaa tulevina vuosina.
Fujitsu tutkii ja kehittää itse muun muassa kvanttiteknologiaa, tekoälyjärjestelmiä, kehittyneitä puolijohtimia ja suurteholaskentaa.
Kvanttiteknologia – milloin ja mitä?
Mahajanin mukaan laajan kiinnostuksen kohteena oleva kvanttiteknologia on yhä selvästi tutkimusvaiheessa, ja hän uskookin sen hyötyjen näkyvän konkreettisesti maailmassa vasta vuosien päästä.
“Aikajana kvanttiteknologian suhteen on yhä epävarma. Siinä voi mennä viisi tai kymmenen vuotta”, hän arvioi.
Mahajan kuitenkin pitää todennäköisenä, että kvanttiteknologia tulee laajasti yritysten saataville B2B-markkinoilla, kun tutkimus etenee. Tavanomaisia bittejä tehokkaammilla kvanttibiteillä eli kubiteilla on mahdollisuus muuttaa monien alojen toimintaa ja antaa vastaus toistaiseksi mahdottomiin mutta tärkeisiin kysymyksiin, Mahajan selittää.
Kun kvanttilaskennan kehitys saadaan lopulta tarpeeksi pitkälle, sitä voidaan käyttää muun muassa finanssialan, kemian, lääketeollisuuden ja materiaalitekniikan ongelmien ratkaisemiseen. Kvanttiteknologian käyttömahdollisuuksista tekoälykehityksessä ei Mahajanin mukaan ole vielä viitteitä – mutta tutkimusta tehdään jatkuvasti.
Fujitsun 40 kubitin kvanttisimulaattoria käytetään paraikaa japanilaisen Riken-tutkimuskeskuksen kanssa kehitetyn 64 kubitin kvanttitietokoneen kanssa kvanttilaskennan hyödyntämiskohteiden löytämiseen.
Suomen osalta Mahajan näkee kvanttiteknologian valtavana mahdollisuutena, koska kvanttitason kehittäminen ei vaadi suurta väestömäärää tai infrastruktuuria vaan taitoa, josta on maailmanlaajuisesti puutetta.
Suomella on täten Mahajanin mukaan lähivuosina erityinen tilaisuus nousta merkittäväksi kvanttiteknologiamaaksi.
Tekoälyn kehitys ei lopu chatbotteihin
Chatbottien määrän ja niiden suosion räjähdysmäisen kasvun keskellä Mahajan haluaa muistuttaa kaikkia, että ChatGPT:n kaltaiset suuret kielimallit vain raapaisevat tekoälyn valtavan potentiaalin pintaa. Mahajanin visio tekoälyn tulevaisuudelle sisältää paljon muutakin kuin kielen generoimista ja sen hyödyntämistä produktiivisuuteen.
Hän pitää tekoälyä erittäin tärkeänä työkaluna esimerkiksi uusien lääkkeiden löytämisessä ja lääkityksien personoimisessa potilaiden DNA:n perusteella.
Tärkeää on hänen mielestään myös tekoälyn ja muiden teknologioiden käyttö ilmastonmuutoksen torjumisessa. Fujitsu käyttää Mahajanin mukaan japanilaista Fugaku-supertietokonetta löytääkseen ilmastoystävällisemmän tavan valmistaa ammoniakkia.
Fujitsu ei ole kuitenkaan kehittämässä omaa sisäistä chatbottiaan.
”Ei ole mitään järkeä kehittää jo saatavilla olevaa tuotetta uudelleen. Käytämme ChatGPT:tä toiminnassamme tarpeen vaatiessa. Tärkeintä on toimittaa tuotteet asiakkaille mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti hyödyntäen laajaa työkalupakkia”, hän selittää.
Tekoälyn avulla ihmiset voivat myös automatisoida työtä, jonka koneet voivat tehdä yhtä hyvin tai jopa paremmin. Tätä hän pitää erityisen hyödyllisenä tilaisuutena Suomen kaltaisille harvaan asutuille maille.
Mahajan muistuttaa tekoälyn olevan myös kriittinen osa maanpuolustusta.
“Teilläkin on tässä vieressä naapuri, josta olette varmasti huolissanne. Tekoälyn merkitys tällaisissa tilanteissa kasvaa jatkuvasti”, Mahajan sanoo.
Mahajanin mukaan tekoälyn käyttökohteille tuskin löytyy koskaan loppua. Sillä on paikka poliisityössä, kaupunkisuunnittelussa, resurssien optimoinnissa, pankkipalveluissa, kaukoviestinnässä ja yhteiskunnan parantamisessa.
“Teknologia on ylipäätään upea tasa-arvon edistäjä”, hän tiivistää.
Tekoälyn ja teknologian sudenkuopat
Tekoälyn vaaroista Mahajan ei ole yhtä huolissaan kuin moni muu teknologiajohtaja, kuten Elon Musk, joka on sanonut tekoälyn aiheuttavan ihmiskunnalle jopa eksistentiaalisen uhan. Mahajan uskoo vahvasti siihen, että teknologian tehtävä on kehittyä mahdollisimman tehokkaasti ja asettua yhteiskunnassa omalle paikalleen ajan kanssa.
Hän ei esimerkiksi pidä todennäköisenä, että tekoälyvalta keskittyisi Piilaakson teknologiamiljardööreille tai OpenAI:n kaltaisille jättiläisille.
”Tekoäly on ilmiönä liian laaja, että sen valta voisi keskittyä pienelle joukolle. Jonkin tietyn ajanjakson aikana yksi yritys voi hallita tekoälyä, mutta en usko sen olevan pitkäaikaista. Teknologia on luovaa kaaosta, joka siirtyy askel askeleelta eteenpäin”, Mahajan sanoo.
Fujitsu edesauttaa omalta osaltaan vallan tasaista jakautumista olemalla aktiivinen taho avoimen lähdekoodin tekoälyjärjestelmien kehityksessä.
Yritys on esimerkiksi kehittänyt Linux-säätiön kanssa ohjelmistoa, joka automatisoi koneoppimiseen vaadittavan koodin kirjoittamista. Yhteistyöhön säätiön kanssa on kuulunut myös tekoälymallien koulutusdatan vinoumien paljastamista.
Tätä Mahajan pitää tärkeänä työnä.
“Monet eivät tunnu ymmärtävän, että tekoälymallit syrjivät ihmisiä esimerkiksi rodun ja sukupuolen perusteella. Tämä voi johtaa esimerkiksi ongelmiin pankkilainan saamisessa. Siksi on hyvin tärkeää pyrkiä poistamaan vinoumia tekoälystä”, Mahajan sanoo.
Hän uskoo avoimen lähdekoodin olevan hyvä tapa saada laaja yhteisö mukaan eettisen teknologian kehittämiseen. Avoimen lähdekoodin riskeistä hän ei ole juurikaan huolissaan.
”En näe lähdekoodin avoimessa jakamisessa liiemmin riskejä vaan paljon hyötyjä, koska se tuo yhteen laajemman yhteisön, osallistaa ihmisiä monipuolisemmin ja tarjoaa vaihtoehdon pienelle yhteiskunnalliselle valtakeskittymälle”, hän toteaa.
Yleisemmällä tasolla Mahajan uskoo tekniikan onnistuneisuuden perustuvan vahvasti kulttuurin ja yhteisön oman moraalipohjan vivahteisiin. Jokainen maa on erilainen, siksi on tärkeää muistaa myös maailmanlaajuinen perspektiivi.
Euroopan unionin teknologiapolitiikan eettisyyttä hän kehuu “luultavasti maailman parhaaksi”. Myös Fujitsulla on hänen mukaansa oma “etiikkakomitea”, joka valvoo yrityksen sisäistä toimintaa, jotta sudenkuopilta vältyttäisiin.
Kokonaisuus: teknologia rakentaa itsensä päälle
Teknologia-ala on Mahajanin mukaan upea kokonaisuus, jota on onni olla osana. Uudet innovaatiot tukevat toisiaan, ja tekniikan kehitys jatkuu tuoden samalla mukanaan yhteiskunnallisia hyötyjä.
Tulevaisuudessa teknologian seuraavat kehitysaskeleet, kuten suurteholaskennan kehitys, tehokkaammat 6G-verkot ja vähemmän energiaa vaativat kahden nanometrin prosessorit, vauhdittavat muiden teknologioiden, kuten tekoälyn, kehitystä.
Uusien teknologioiden noustessa relevanteiksi on yritysten tehtävä miettiä, miten niitä voidaan käyttää konkreettisesti ihmisten hyödyksi. Usein voi olla vaikea havaita hyödyllisiä käyttökohteita heti.
Joskus seuraava askel on kuitenkin helppo valita. Esimerkiksi Fujitsun kehittämää supertietokone Fugakua käytetään nyt japaninkielisen suuren kielimallin kouluttamiseen, mikä on luonnollinen seuraava askel globaalin chatbottisuosion jälkeen.
Luova kaaos jatkaa evoluutiotaan
Teknologian uuden tuoteaallon suhteen Mahajan ei haluaisi leikkiä Nostradamusta, mutta lopulta hän taipuu pohdiskelemaan esimerkiksi älypuhelimien tulevaisuuden epävarmuutta. Applen iPhone-sarjojen kehitys generaatiosta toiseen on hiipunut hänen mielestään merkittävästi, mutta virtuaalitodellisuus sen sijaan on mahdollistamassa ihmisille uuden ulottuvuuden.
Mahajan uskoo myös tulevaisuuden laitteiden olevan sellaisia, ettei niitä tarvitse fyysisesti kantaa mukana. Tähän visioon älypuhelimet eivät sovellu.
Lopulta Mahajan uskaltautuu myös varovaisesti pohtimaan Muskin Neuralink-sirujen potentiaalia korvata kaikki kannettavat laitteet.
“Ehkä tulevaisuudessa teemme töitä siruimplantin avulla”, hän pohtii.
Mikään ei kuitenkaan ole varmaa. Teknologian evoluutioon pätevät mukautetut Darwinin lait perustuvat innovaatioiden hyödyllisyyteen ja kykyyn kehittyä eteenpäin. Jotkut selviytyvät, toiset eivät.
Kaikkea ei tarvitse onneksi tietää. Epävarmuus tulevaisuudesta onkin erottamaton osa luovaa kaaosta – siinä piilee valtava voima.
