IT Insider -verkkotapahtumassa oli puhumassa 20.10.2023 laaja-alaisen digitalisaation avulla tapahtuvan toiminnan muuttamisen, ICT- ja turvallisuuden eri osa-alueiden asiantuntija sekä tietokirjailija ja (bio)hakkeri Kimmo Rousku tekoälyyn liittyvästä luottamuksesta ja sen puutteessa.
Jo ihan esityksensä aluksi Kimmo esitteli – aikaisempien ATK-Kimmon ja IT-Kimmon – jatkoksi ensimmäistä kertaa tekoälypohjaisen apulaisensa, AI-Kimmon. Se pohjautuu ChatGPT 4.0:aan varustettuna vuorovaikutteiselle keskustelulla. AI-Kimmo kykenee vuorovaikutukseen puheen avulla. Se ymmärtää puhetta ja osaa tuottaa sitä, joskin suomenkielen numerot ovat sille vielä vaikeita.
Kimmo perusti esityksensä tuoreeseen Digiturvabarometriin, jonka mukaan vain 15 % suomalaisista luottaa tekoälyyn. Luottamus ylipäätään digitaalisiin palveluihin on viime aikoina heikentynyt, mutta viranomaisiin ja työnantajaansa suomalainen luottaa yhä yli 80-prosenttisesti. Sen sijaan sekä tekoälyn että sosiaalisen median luottamus on matalaa.
AI-Kimmon mukaan tekoälyyn liittyviä huolenaiheita ovat eettisyys ja oikeudenmukaisuus, opetusaineiston vinous, joka johtaa ongelmiin esimerkiksi rekrytoinnissa ja lainanannossa, läpinäkyvyys sekä yksityisyys ja tietoturva. Näiden huolenaiheiden poistamiseksi AI-Kimmo ehdotti läpinäkyvyyden ja selkeyden lisäämistä avointen ja selkeiden prosessien ja niiden dokumentoinnin kautta sekä standardien luomista muun muassa yksityisyyden, ihmisoikeuksien ja tietoturvan alueella – sekä standardien noudattamista.
Kimmo esitteli 4 + 1 + 1 termiä, joiden varaan tulevaisuus rakentuu: pilvipalvelut, älypuhelin, kyberturva ja tekoäly sekä automaattinen tietojenkäsittely (ATK) ja tietokone. Kaksi viimeistä termiä ovat vanhoja, mutta vasta nyt niiden sisältö alkaa olla nimen mukaista.
Mahdollisuudet ovat suuret. Suomalaiset arvostavat digitaalisissa palveluissa juuri asioinnin ja palvelujen käytön helppoutta ja nopeaa asioimista. Suomalaiset ovatkin digikansaa: 73 prosenttia käyttää digipalveluja paljon tai erittäin paljon, ja koemme ne erittäin tärkeinä.
Mooren laki toimii yhä, ja tuottaa yhä enemmän prosessointitehoa, jota tekoäly ja siihen pohjautuvat palvelut tarvitsevat. Tekoäly ei toimi ilman ohjelmistoja, mutta toisaalta tekoäly voi auttaa ohjelmistotuotannossa ohjelmoinnin prosessoinnilla ja optimoinnilla, luonnollisen kielen ohjelmoinnin mahdollistamisella, ohjelmoinnin opettelun helpottamisella, testauksen tehostamisella ja auttamalla kommunikoinnissa. Mutta perinteiset ohjelmointitaidot ovat edelleen arvokkaita!
Kvanttitietokoneet tuovat uutta vauhtia prosessointiin, ja onneksi Suomi kuuluu kvanttitietokoneiden kehityksen edelläkävijämaihin, juurihan kerrottiin VTT:n IQM:n valmiiksi saaneesta 20 kubitin kvanttitietokoneesta.
Tekoälyä voidaan opettaa omalla datalla suojatussa ympäristössä ilman, että data leviää koko yhteisöön.
Kolikon toisella puolella ovat huolenaiheet. Käytännössä jokainen, jolla on sähköpostilaatikko, on saanut verkkorikollisilta huijaus- tai kalasteluviestejä, ja tilanne on viime aikoina vielä mennyt huonompaan suuntaan. Luottamus tekoälyä kohtaan on heikkoa, joka johtuu osin asian uutuudesta: harva on käyttänyt tekoälyä ja uusi pelottaa aina.
Tekoälyllä voidaan luoda haittaohjelmia, esimerkiksi polymorphisia eli muotoaan muuttavia haittaohjelmia. Se voi auttaa verkkorikollista esiintymään toisena henkilönä sekä tekstiä ja kuvia tuottamalla että videotuotannon avulla. Voi olla vaikeaa erottaa oikeaa väärästä. Lisäksi valtiolliset toimijat ovat kehityksessä yksityisiä edellä.
Onneksi hyviksiä on maailmassa kuitenkin enemmän kuin pahiksia. Hyvikset ovat liikkeellä laajemmalla edistettävällä alueella, kun pahikset keskittyvät suppeampiin osa-alueisiin. Totta kai kyseessä on kilpajuoksu, jossa tekoälyllä sekä sen vaatimilla ohjelmistoilla, algoritmeilla ja prosessoriteholla on suuri merkitys.
Tekoälyä on käytettävä vastuullisesti ja EU:lta on tulossa tätä koskevaa regulaatiota. Kimmo Rousku näkee kehityksessä keskeisenä kvanttilaskennan ja robotit, algoritmit, teknologian kehitysvauhdin, vastuullisuuden ja eettisyyden merkityksen, asiaan liittyvän valtavan hypetyksen, jäljessä laahaavan lainsäädännön ja verkkorikollisuuden, erityisesti aikaisemmin mainitut syväväärennökset.
Kimmo painotti myös, että tiedon laatu ei parane kuluttamalla. Edessä voi olla tiedon laadun heikkeneminen ja ihmisten tyhmistyminen, jos luotetaan liikaa tekoälyyn perustuviin palveluihin. Ehkäpä tulevaisuudessa tarvitaan myös tekoälyvapaita alueita, tutkimuksia ja ihmisiä.
Tekoäly tekee virheitä. Kimmo esitteli kaksi itsestään otettua kuvaa, joista toisessa tapauksessa tekoäly arvioi hänet 67-vuotiaaksi, toisessa 30-vuotiaaksi. Tekoäly myös hallusinoi, joten tulosten arvosteluun tarvitaan edelleen ihmistä. Mutta jos arvostelukykyä ei ole, tekoälyn tuotokset menevät helposti täydestä.
Tekoälyyn liittyy valtavat mahdollisuudet ja uhkat. Uhkat on saatava hallintaan ja mahdollisuudet hyödynnettyä.
Kimmo esitteli tulevan Robotti-Rouskun vuosimallia 2039 perustaen arvionsa kehityksestä siihen, millaista teknologia oli 16 vuotta sitten. 16 vuoden kuluttua nykyteknologia näyttää yhtä antiikkiselta kuin höyrykone meistä tänään.
Lopuksi esiteltiin IT Insider -verkkotapahtuman osallistujien kesken parhaaksi äänestetty AI-Kimmon ulkoinen olemus.
Linkkejä:
Digiturvabarometri: https://dvv.fi/-/digiturvabarometri-yli-puolet-digimaailman-rikoksista-jaa-ilmoittamatta-viranomaisille
Digiturvajulkaisut: https://dvv.fi/digiturvajulkaisut
Tämän IT Insider -verkkotapahtuman tallenne löytyy pian: https://tivia.fi/intra/videokirjasto
