Kaupungit ovat keskeisiä paikkoja, joissa tapahtuu monenlaista toimintaa ja kohtaamisia mikä puolestaan edistää uusien ideoiden syntymistä ja kehittämistä. Kaupunkien rooli innovaatioissa on erityisen tärkeä kestävän kaupunkikehityksen kehittämisen kannalta. Kaupungit voivat edistää innovaatioita hyvin monimuotoisesti, kuten tukemalla tutkimus- ja kehitystoimintaa, edistämällä yhteistyötä innovaatioekosysteemissä, toimimalla kehitysalustana tuotteille ja palveluille, luomalla innovaatioita hankinnoilla sekä hyödyntämällä innovaatioita julkisessa palvelutuotannossa.
Innovoivat kaupungit ja yhteisöt
Kuopio on yksi esimerkki suomalaisista Innokaupungeista, jotka toimivat alustana osaamiselle, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle sekä tulevaisuuden kannalta tärkeille investoinneille. Innokaupungit, eli innovoivat kaupungit ja yhteisöt, muodostuvat 16 suomalaisesta kaupunkiseudusta, jotka haluavat olla kansainvälisiä edelläkävijöitä kestävässä kaupunkikehittämisessä ja elinkeinoelämän uudistamisessa. Innokaupungit ovat luomassa Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä. Jokainen kaupunkiseutu on solminut valtion kanssa innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksen vuosille 2021–2027.
Innokaupungit ovat luomassa Suomesta maailman toimivinta kokeilu- ja innovaatioympäristöä vuoteen 2030 mennessä.
Kuopio on määritellyt ekosysteemisopimuksessa kärkiteemoikseen terveys- ja hyvinvointiteknologia- sekä vesiosaamisen. Näillä molemmilla alueilla painottuvat data-analyysia ja tekoälyä hyödyntävät digitaaliset ratkaisut. Kuopion ekosysteemisopimuksen ytimessä on yksi Suomen monipuolisimmista kaupunkikehityskohteista: Kuopion Savilahti. Kyse on sekä uuden kaupunginosan luomisesta ja kehittämisestä, mutta myös kansainvälisesti tunnetusta huippuosaamisen keskittymästä. Hyvinvointi, älykkyys, vähähiilisyys, kokeilukulttuuri, digitalisaatio, resurssiviisaus, kiertotalous, viisas liikkuminen ja kestävä kehitys huomioidaan kaikessa tekemisessä. Tavoitteena on kehittää Savilahden alueesta toimiva, vetovoimainen ja ainutlaatuinen Euroopan kiinnostavin oppimis- ja innovaatioympäristö. Käytännössä tämä mahdollistaa Kuopion roolin innovaatio-, kokeilu-, ja kehitysalustana, jossa yritykset, yliopistot, julkinen sektori ja kansalaiset kohtaavat (ns. Nelihelix -malli, Quadruple Helix). Yksi ilmentymä tästä on Kuopio Living Lab -toiminta, joka mahdollistaa yrityksille ja innovaattoreille tuotteen tai palvelun testaamisen sekä yhteiskehittämisen aidoissa asiakas- ja asiantuntijaympäristöissä (www.kuopiolivinglab.fi).
Innovatiiviset julkiset hankinnat
Kaupungeilla ja julkisella sektorilla on merkittävä mahdollisuus edistää innovaatioita myös julkisissa hankinnoissa. Julkisia hankintoja tehdään vuodessa noin 45 miljardilla eurolla (Hankinta-Suomi). Julkisia hankintoja koskee tarkka sääntely, mutta se ei sulje pois innovatiivisia hankintoja kuten uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai palveluiden hankintaa. Julkista sektoria on haastettu nostamaan innovatiivisten hankintojen määrää 10 prosenttiin kaikista hankinnoista 2023 mennessä (Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019) ja lisäksi erityisesti digitalisaatiotavoitteisiin liittyen kolminkertaistaa innovatiivisten hankintojen määrä 2022 tasosta vuoteen 2030 (Suomen digitaalinen kompassi).
Asetetut tavoitteet ovat haastavia, mutta mahdollistavat innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa sekä vaikuttamista niin pieniin arjen uudistuksiin kuin laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos. Käytännössä innovatiiviset hankinnat tarvitsevat julkisella sektorilla kulttuurin muutosta innovaatiomyönteisemmäksi sekä myös innovaatiojohtamista. Tärkeä osa kulttuurin muutosta on mahdollistaa varhaisen vaiheen vuoropuhelu tarpeesta tai haasteesta yrityskentän kanssa.
Tärkeä osa kulttuurin muutosta on mahdollistaa varhaisen vaiheen vuoropuhelu tarpeesta tai haasteesta yrityskentän kanssa.
Julkisten hankintojen vaikuttavuuden kehittämiseksi julkaistiin vuonna 2020 Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia, ja sen toimeenpano käynnistettiin osana valtiovarainministeriön Hankinta-Suomi -ohjelmaa (www.hankintasuomi.fi). Tukena toimeenpanossa, erityisesti innovatiivisten hankintojen osalta, on toiminut KEINO-osaamiskeskus (Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus, www.hankintakeino.fi). Innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen on myös osana Innokaupunkien toimintaa.
Innovaatiot ja kokeilukulttuuri
Innovaatioiden kehittäminen edellyttää usein kokeiluja ja virheiden tekemistä. Tämä edellyttää organisaatioilta toimintatapaa, jossa uusia ideoita ja ratkaisuja testataan ja arvioidaan jatkuvasti, ja virheiden tekeminen ja oppiminen niistä ovat hyväksyttäviä. Yleisesti puhutaankin kokeilukulttuurista ja yhteiskehittämisestä. Kokeilukulttuuriin liittyvä ajattelutapa korostaa avointa kommunikaatiota, jossa kaikki ideat ovat tervetulleita, ja rohkaisee ihmisiä kokeilemaan uusia ideoita ja lähestymistapoja. Vastaavasti yhteiskehittämisessä olennaista on, että palvelun käyttäjä on mukana kehitysprosessissa.
Esimerkkinä Kuopion kaupungin strategiassa on asetettu toimintavaksi ”lupa tehdä toisin”. Tämä kuvastaa hyvin kaupungin tahtotilaa kehittämis- ja innovaatiomyönteisestä ajattelutavasta kaikessa toiminnassa. Tätä tukemaan Kuopio on uudistanut mm. henkilöstön idea- ja kehittämisaloiteprosessin entistä paremmin tukemaan vertais- ja yhteiskehittämistä. Lopputulemana syntyi digitaalinen IdeaPulputtamo -alusta osana Kuopion kaupungin digitalisaation kyvykkyyden nostamisen kehittämishanketta (Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta (IDK) -hanke, 2020–2022).
Arjen ideoista innovaatioita käytäntöön
IdeaPulputtamo sai alkunsa, kun Kuopion kaupunginjohtaja haastoi koko kaupungin henkilöstön vuonna 2020 ideatalkoisiin. Koronapandemian luoman poikkeusajan myötä syntyneet oivallukset ja ajatukset haluttiin hyödyntää. Tärkeä päämäärä oli, että IdeaPulputtamo on kaikkien löydettävissä ja käytettävissä. Aiemmin aloitekäytännöstä poiketen haluttiin korostaa yhteiskehittämisen merkitystä ideointiprosessissa: IdeaPulputtamoon saa jättää keskeneräisenkin idean ja yhdessä voidaan sitä kommentoimalla edelleen kehittää ja kannattaa.
”IdeaPulputtamo sai alkunsa, kun Kuopion kaupunginjohtaja haastoi koko kaupungin henkilöstön vuonna 2020 ideatalkoisiin.”
Kommentointi ja keskustelu ideoista antaa uusia näkökulmia ja mahdollistaa yhteisen ”timanttien hiomisen”. Innovointiin voi osallistua oleellisesti siis myös ilman omaa ideaa. Osa ideoista voidaan ottaa käyttöön heti, osa taas on luonteeltaan sellaisia, että ne vaativat enemmän valmistelua päätöksentekokoneistossa ja esimerkiksi kehityshankkeen tai hankinnan käynnistämistä.
Tulevaisuuden visiossa siintää eri organisaatioiden monialaista osaamista yhteen kokoava Kuopion Savilahden digitaalinen innovaatioalusta. Alustalla kohtaisivat yritykset, eri alojen asiantuntijat ja asukkaat, jotka pääsevät jatkotyöstämään muun muassa IdeaPulputtamosta esiin nousseita ideoita.
Julkisen sektorin kulttuurin muutos innovaatiomyönteisemmäksi on selkeästi etenemässä, joka vauhdittaa osaltaan innovaatioiden syntymistä, kehittymistä ja käytännön arkeen päätymistä. Kaupungeilla on tässä julkisen sektorin muutoksessa hyvin merkittävä, jopa suunnannäyttäjien rooli.
Arto Holopainen toimii innovaatiopäällikkönä Kuopion kaupungilla monialaisten käytännön kehitysympäristöjen, innovaatioalustojen ja -ekosysteemien parissa. Hän toimii myös kansallisen Hankinta-Suomi -ohjelman innovaatiot-teemaryhmän toisena vetäjänä. [arto.holopainen@kuopio.fi]
Milla Porkan tehtäviin Kuopion kaupungilla kuuluu kaupunkitasoinen laatu- ja kehittämistyö sekä esimerkiksi IdeaPulputtamon pääkäyttäjän rooli. [milla.porkka@kuopio.fi]
Artikkeli on ensimmäistä kertaa julkaistu Sytyke -lehdessä.
Lisätietoja www.sytyke.org
