Tekoälyn liiketomintaa tukevista ratkaisuista keskustellessa ei voi tänä päivänä välttyä agentti-termiltä. Lähes kaikki tekoälyratkaisuja tarjoavat yritykset ovat tuoneet agentit osaksi tarjoamaansa ja niiden avulla tekoälystä saa rakennettua paremmin liiketoimintaa tukevia ratkaisuja.

Mutta mitä agentit käytännössä ovat? Salesforcen omistavan integraatioratkaisuja kehittävän MuleSofin Suomen, Norjan ja Islannin maajohtaja Mikko Hupli avaa termiä IT Insiderin haastattelussa.

”Agentit ovat uuden sukupolven automatisoituja ratkaisuja, jotka pystyvät hoitamaan monimutkaisempia tehtäviä keskustelunomaisesti generatiivista tekoälyä hyödyntäen. Tämä erottaa ne perinteisestä ohjelmistorobotiikasta, joka sopii paremmin samanlaisena toistuviin tehtäviin.”

Monet yritykset ovat jo lähteneet tekemään agenttiratkaisujaan. Huplin mukaan taustalla on tarve tehostaa liiketoimintaa mutta samalla myös pelko siitä, että kilpailijat löytävät ratkaisuja, joilla he rakentavat kilpailuetua.

Hyvin toimivat agentit vaativat kuitenkin ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Hupli nostaakin yritysten järjestelmien välillä dataa kuljettavat integraatiot yhdeksi merkittävimmäksi haasteeksi tekoälyagenttien hyödyntämisessä.

”Jos dataa ei ole saatavilla tai sen laatu on heikkoa, tekoälyratkaisuista ei saada täyttä hyötyä. Usein integraatioiden puute estää agentteja hoitamasta tehtäviään loppuun asti”, Hupli kertoo.

MuleSoftin tekemän maailmanlaajuisentutkimuksen mukaan 95 prosenttia IT-johtajista kokee dataintegraatiot haastaviksi. Tyypillisiä esteitä ovat pelko siitä, että liiketoimintakriittiset järjestelmät eivät kestä laajoja muutoksia.
Yrityksissä on tyypillisesti useita eri teknologioilla toteutettuja integraatioita eikä niitä lähdetä helposti uusimaan.

”Integraatiojärjestelmien vaihtaminen on kuin vapaaehtoinen avosydänleikkaus, johon ei lähdetä ilman pakottavaa syytä tai merkittävää liiketoiminnan muutosta”, Hupli kertoo.

Integraatiota ei myöskään johdeta systemaattisesti yrityksissä. MuleSoftin tutkimuksesta selviää että jopa 40 prosenttia IT-tiimien työajasta kuluu integraatioihin liittyviin tehtäviin.

Huplin mukaan integraatioita ei yleensä suunnitella tai toteuteta systemaattisesti, vaan niitä tehdään jatkuvasti osana muita projekteja. Tästä syystä yrityksillä ei välttämättä ole edes hyvää kokonaiskuvaa siitä, kuina paljon aika ja rahaa integraatioihin kuluu.
Hupli painottaa rajapinta- eli API-ratkaisujen merkitystä yrityksille. ”API:t ovat yrityksen verisuonisto, joiden kautta data liikkuu. Tehokkailla API-ratkaisuilla voidaan harmonisoida järjestelmiä ja helpottaa datan jakamista”, hän toteaa.

Esimerkkeinä tehokkaasta API-hyödyntämisestä Hupli nostaa Ponssen, Cargotecin ja Fennian. ”Ponsse on rakentanut kokonaan uusia liiketoimintamalleja datan ympärille. Cargotec onnistui merkittävässä yritysjärjestelyssä juuri vahvojen API-ratkaisujen ansiosta. Fennia taas on uudistamassa koko liiketoimintansa API-pohjaisen infrastruktuurin varaan”, Hupli kertoo.

Tekoälyratkaisujen osalta Hupli peräänkuuluttaa Suomeen lisää rohkeutta.
”Suomessa olemme tekoälyn osalta vasta kokeiluvaiheessa. Kehitys tulee kiihtymään nopeasti, ja yritysten täytyy olla valmiina tekemään rohkeita päätöksiä, jotta ne pysyvät kehityksen kyydissä.”