Metan, Applen, Googlen sekä yli kymmenen muun EU:n nimeämän erittäin suuren verkkoalustatarjoajan ja hakukoneen aika valmistautua EU:n uuteen digipalvelulakiin loppui.
DSA:na tunnettu laki astuu voimaan 25. elokuuta ja pakottaa teknologiajätit valvomaan verkkoon julkaistua sisältöä paremmin. DSA:n tarkoituksena on myös estää valtavia palveluntarjoajia hyväksikäyttämästä asemaansa esimerkiksi kilpailun tukahduttamiseksi.
Laki vaatii yrityksiltä jatkuvaa riskiarviointia, avointa yhteistyötä ja riippumattomia tilintarkastuksia. EU voi sakottaa toistuviin rikkeisiin syyllistyvää yritystä jopa 20 prosenttia tämän vuosittaisesta liikevaihdosta.
EU:n mukaan teknologia-alan säätelyn tavoitteena on tehdä digitaalisista markkinoista oikeudenmukaisemmat ja avoimemmat. DSA säädettiin parantamaan kuluttajien asemaa ja lisää laittoman sisällön moderointia, kun taas EU:n säätämä digitaalimarkkinalaki (DMA) iskee teknologiajättien epätasapainoiseen valta-asemaan.
Moni yritys taas on lobannut lakimuutoksia vastaan, koska ne joutuvat sopeutumaan ja muuttamaan liiketoimintaansa.
Esimerkiksi Metan alustoille on tulossa DSA:n myötä ominaisuus, jonka avulla käyttäjille ilmoitetaan, kun heidän julkaisemansa sisällön näkyvyyttä lasketaan.
Amazonissa asiakkaat voivat jatkossa merkitä mielestään laitonta sisältöä. Verkkokauppajätti julkaisee myös enemmän tietoa kolmansien osapuolten myyjistään.
TikTok antaa käyttäjille mahdollisuuden saada suosituksia videoiden suosion perusteella ilman, että se personoi niitä käyttäjää koskevien tietojen, kuten katsottujen videoiden, perusteella.
Teknologiajätit ovat käyttäneet valtavan määrän työtunteja ja muita resursseja noudattaakseen lakia.
EU taas saa lain myötä huomattavan määrän valvontavelvollisuuksia. Se arvioi tarvitsevansa noin 230 työntekijää valvomaan verkkosisältöä ja kilpailua koskevien lakien noudattamista.
EU on esimerkiksi perustanut Espanjan Sevillaan käsittelykeskuksen, jonka tehtävänä on analysoida teknisiä tietoja, kuten yritysten luovuttamaa tietoa suositusalgoritmien toiminnasta.
Syyskuuhun mennessä EU tiedottaa yrityksille myös toisen teknologialain, digimarkkinasäädöksen (DMA), vaatimuksista.
DMA täydentää EU:n kilpailusääntöjä ja kohdistaa odotuksia niin kutsuttuihin “portinvartijoihin”, jotka tarjoavat ydinpalveluja, kuten esimerkiksi verkkohakukoneen, sovelluskaupan tai viestipalvelun.
Vaikka EU:n uusia digilakeja sovelletaan vain Euroopassa, ne toimivat vaikuttavana esimerkkinä koko maailmalle.
”Keskeinen muutos on se, että suuret teknologiayritykset ovat menettämässä monopoliasemansa siinä, miten ne suunnittelevat palveluja ja tulkitsevat käyttäjille asettamiaan sääntöjä”, Martin Husovec, Lontoon kauppakorkeakoulun oikeustieteen dosentti kommentoi lakeja Wall Street Journalille.
EU:ssa asetettujen säädösten noudattamisen yleistyminen myös Euroopan ulkopuolella on tapahtunut tarpeeksi usein, että sille on kehitetty oma termi: Bryssel-efekti.
