Apple ilmoitti kesäkuussa, ettei se aio julkaista uutta tekoälypohjaista Apple Intelligencea Euroopassa regulaatiohuolien vuoksi.
Applen mukaan EU:n digimarkkinasäädökseen liittyy “epävarmuuksia”, jotka estävät Apple Intelligencen ja yrityksen kehittämien näytönjakotoimintojen julkaisun Euroopassa tänä vuonna.
Meta taas ilmoitti tänään, ettei se aio julkaista sen multimodaalista tekoälymallia Euroopassa tämän “epävarman regulaatioympäristön” vuoksi.
Metan kehittämä, pelkkää tekstiä käsittelevä Llama 3 sen sijaan julkaistaan EU:ssa normaalisti.
Axiosin hiljattaisen raportin mukaan Metaa huolettaa multimodaalisten tekoälymallien julkaisemisessa Eurooppaan etenkin mallien kouluttamiseen vaadittavan multimodaalisen datan käyttöoikeudet.
Kesäkuun puolivälissä Meta ilmoitti lopettavansa kielimalliensa kouluttamisen eurooppalaisilla Facebook- ja Instagram-postauksilla Irlannin dataviranomaisen pyynnöstä.
EU-käyttäjien dataa suojaa yleinen tietosuoja-asetus (GDPR).
Metan mielestä ongelmana ei ole kuitenkaan välttämättä itse GDPR vaan EU:n hidas byrokratiakoneisto.
Meta kertoo saaneensa Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa on GDPR:ää vastaava tietosuojalaki, vastaukset tietosuojahuoliinsa huomattavasti nopeammin.
Meta aikoo julkaista multimodaalisen mallinsa Yhdistyneessä kuningaskunnassa normaalisti.
Somejätin avoimen lähdekoodin multimodaalinen kielimalli olisi tärkeä väline myös eurooppalaisille yrityksille ja taloudelle, osaltaan koska se käsittelee äänen ja kuvien lisäksi videoita.
Meta ilmoitti multimodaalisen mallin EU-julkaisuun liittyvistä ongelmista merkittävästi ennen mallin todellista julkaisua. Yritys sanoo mallin saapuvan käyttöön “tulevina kuukausina”.
Ennakoiva ilmoitus voi olla Metan tapa lisätä EU-kansalaisten ja -yritysten närkästystä EU:n teknologiaregulaatiosta, joka saattaa tulevaisuudessa vähentää kehittyneiden tekoälytuotteiden saatavuutta Euroopassa.
9to5Macin mukaan on hyvin mahdollista, että Meta ja Apple ovat suljettujen ovien takana päättäneet kyseenalaistaa lainsäädännön samoilla sanavalinnoilla. Lehti ounailee, että Google saattaa liittyä samaan rintamaan mukaan pian.
Applen ja Metan syytökset eivät välttämättä riitä
Paine EU:n regulaatiokoneiston ympärillä kasvaa. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, että EU taipuisi lupaamaan, etteivät teknologiajättien uudet julkaisut joudu sen tarkastelun alle.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestagerin mukaan Applen päätös olla julkaisematta tekoälyominaisuuksiaan EU:ssa on vain julkinen tapa myöntää, että yritys tietää tukahduttavansa kilpailua.
Toisin sanoen: “Turha yrittää syyttää meitä”.
Applen syyttämää digimarkkinasäädöstä on kuitenkin kritisoitu aiemminkin sen tulkinnanvaraisuudesta, joka jättää Euroopan komissiolle melkoisesti pelivaraa päättää, mikä on laitonta ja mikä ei.
Samalla Apple Intelligencen avaaminen kilpailulle olisi teknologiajätille erittäin kova pala nieltäväksi. Tätä DMA vaatisi, jos komissio tilanteen niin tulkitsisi.
Isku olisi niin kova, että Apple vihjaa Apple Intelligencen julkaisun lykkäämisellä olevansa valmis uhraamaan osan sen yli 90 miljardin dollarin vuotuisesta Euroopan-liikevaihdosta säilyttääkseen asemansa iOS-käyttöjärjestelmän kuninkaana.
Kuluttajat nimittäin olisivat tuskin tyytyväisiä jäädessään pois uuden tuliterän ominaisuuden piiristä.
Toki Apple uskoo liikevaihtonsa kärsivän myös, jos se julkaisisi tekoälypohjaisen käyttöjärjestelmänsä EU:ssa ja joutuisi avaamaan sen ominaisuudet kilpailulle.
Saattaa olla, että yrityksen väitteet julkaisun eväämisestä Eurooppaan on tyhjä uhkaus, joka paljastuu lähempänä Apple Intelligencen valmistumista tämän vuoden lopulla. Sama pätee osin myös Metaan, joka tosin havittelee kielimallin julkaisulla vielä merkitsevämmin koulutusdataa malleilleen.
Tilanne on elävä, ja lisätietoa varmasti tulee suljettujen ovien takaa keskustelujen edetessä teknologiajättien sisällä, EU:ssa ja osapuolten välillä.
Teknologiajättien ja EU:n välisen sotkun setvimistä tuskin helpottaa EU:n toukokuussa hyväksymä tekoälylainsäädäntö, joka on saanut paljon kritiikkiä epäselvyydestään ja laajuudestaan.
Lain pelätään esimerkiksi luokittelevan harmittomiakin ohjelmistoja turhien rajoitteiden ja velvollisuuksien piiriin, mikä voi luoda byrokraattisen painajaisen koko Euroopan taloudelle.
EU:n tekoälylainsäädäntö astuu voimaan elokuussa 2024. Sen ensimmäiset velvoitteet alkavat porrastetusti helmikuussa 2025.