Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus paljastaa, että hyvinvointialueiden strategioissa painotetaan digitalisaation ja tiedolla johtamisen tuomia hyötyjä, mutta niiden vaatimia resursseja ei huomioida riittävästi. Tutkimus julkaistiin Sosiologia-lehdessä. Sen tekivät projektitutkija Essi Iisakka ja yliopistonlehtori Marja Alastalo.
Strategiset linjaukset korostavat digitalisaatiota ja tiedolla johtamista ratkaisuna julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon resurssipulaan, taloudellisiin haasteisiin ja kasvavaan palvelutarpeeseen. Silti strategioissa jätetään huomiotta se työ, jota näiden järjestelmien käyttöönotto ja ylläpito edellyttävät.
Tutkimuksessa analysoitiin kaikkien 21 hyvinvointialueen lakisääteiset strategiat vuosilta 2022–2023. Tulokset osoittavat, että digitalisaation tuomia mahdollisuuksia ylistetään, mutta käytännön työn vaatimukset jäävät taka-alalle. Strategioissa teknologiset ratkaisut esitetään usein neutraaleina työkaluina, mutta todellisuudessa ne muovaavat monimutkaisella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä.
”Digitaaliset järjestelmät ja data eivät ole vain välineitä, vaan ne vaativat työtä niin ammattilaisilta, hallinnolta kuin palvelujen käyttäjiltä”, tutkijat toteavat.
Tiedolla johtaminen nähdään keskeisenä keinona parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Samalla strategiat luovat kuvaa tulevaisuudesta, jossa digitaaliset palvelut ovat väistämättä osa sosiaali- ja terveydenhuollon arkea.
Vaikka sote-ala on naisvaltainen, sukupuolen vaikutusta työn muutoksiin ei mainittu yhdessäkään strategiassa. Tutkijat korostavat, että digitalisaation vaikutukset naisten tekemään hoivatyöhön jäävät usein näkymättömiksi, vaikka niiden merkitys on huomattava.
