Digitaalista teknologiaa käytetään kouluissa usein heikoimmin suoriutuvien oppilaiden apuna. Sen sijaan muuten opettajat hyödyntävät digitaalista teknologiaa erittäin vähän. Tulokset selviävät Helsingin ja Tampereen yliopistoiden yhteistyössä tekemästä tutkimuksesta.
Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin DigiVOO-tutkimuksessa tarkasteltiin digitalisaation vaikutusta oppimiseen, oppimistilanteisiin ja -tuloksiin.
Tutkimusta varten kerättiin valtakunnallinen pitkittäisaineisto 7. – 9.-luokkalaisilta 83 koulusta eri puolilta Suomea vuosina 2021 ja 2022. Lisäksi hyödynnettiin kyselyaineistoja ja havainnointi- ja haastatteluaineistoja sekä aiemmissa tutkimuksissa kerättyjä aineistoja.
Perustaitoja vaativaa digitaalista teknologiaa, esimerkiksi oppimispelejä, hyödynnettiin opetuksessa vain noin kerran kuussa.
Digitaalisin välinein toteutetut oppitunnit olivat yleensä opettajan valmiiksi suunnittelemia, ja oppiminen kohdistui enimmäkseen tiedon kertaamiseen. Oppilaat olivat harvoin aktiivisia toimijoita digitaalisten välineiden hyödyntämisessä oppitunnilla.
”Digiloikan loppuun saattaminen vaatisi opettajien omien digitaitojen tukemista, toimivien käytäntöjen aktiivista jakamista ja lisää tutkimusta digitaalisen teknologian käyttöönoton ja käytön mahdollisuuksista”, toteaa professori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta.
Oppituntihavainnointien perusteella digitaalisia laitteita ja ympäristöjä hyödyntävät oppimistilanteet eivät poikenneet merkittävästi ilman digitaalisia laitteita toteutetuista tilanteista.
Oppitunnin toteuttaminen digitaalisesti vaikutti kuitenkin pääosin myönteisesti oppituntikohtaiseen ryhmädynamiikkaan ja oppilaiden motivaatioon tunnilla.
Oppitunnin digitaalisuus lisäsi oppitunnin kiinnostavuutta matematiikan oppiaineessa, äidinkielen oppiaineessa tunnin digitaalisuus lisäsi oppilaiden yrittämistä.
”Esimerkiksi matemaattisen ajattelun kehittymisen tukeminen on mahdollista kehittämällä oppilaan osaamiseen sopeutuvia tehtäväympäristöjä, joissa oppilaan on mahdollista seurata edistymistään ja tarkistaa ratkaisemansa tehtävät. Mitä useammin oppilaat tarkistivat ratkaisujaan, sitä voimakkaammin matemaattinen ajattelu kehittyi lukuvuoden aikana”, kertoo yliopistonlehtori Sanna Oinas Turun yliopistosta.
Erityisesti heikommin suoriutuvat oppilaat kertoivat käyttävänsä paljon digitaalista teknologiaa
Oppimisen ja koulunkäynnin tukea saavat, ulkomaalaistaustaiset ja heikommin menestyvät oppilaat kertoivat käyttävänsä digitaalista teknologiaa koulussa useammin kuin muut oppilaat.
”Tuloksien perusteella voidaan ajatella, että digitaalisuutta hyödynnetään eriytettäessä opetusta tukea saaville ja oppilaille, jotka eivät puhu koulun opetuskieltä kotikielenään”, sanoo professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.
Hankkeen ensitulosraportin voi lukea täältä.
