Ranskalainen tekoäly-yritys Mistral julkaisi helmikuun alussa uuden salamannopean chatbotin nimeltä le Chat. Mistralin mukaan chatbotti on jopa yli 10 kertaa ChatGPT:tä nopeampi.
Uusi nopea tekoälymalli on herättänyt kiinnostusta etenkin ranskalaisissa käyttäjissä.
Chatbotin iOS-sovellus on päätynyt Ranskassa App Storen ilmaisten latausten listan ykköseksi. Le Chat -latauksia on kertynyt kahdessa viikossa jo yli miljoona.
Osasyy chatbotin menestykseen lienee sen saama merkittävä mediahuomio. CNN:n analyysin mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron “mainostaa Mistralia säännöllisesti” julkisissa esiintymisissään.
Eräässä tuoreessa televisiohaastattelussa Macron esimerkiksi kannusti ranskalaisia lataamaan erityisesti Mistralin kehittämän le Chat -sovelluksen ChatGPT:n ja muiden kilpailevien ulkomaisten tuotteiden sijaan.
Kilpailu saapuu, oletko valmis?
Mistralin uuden chatbotin suosio on osa laajempaa trendiä, jossa kilpailu tekoälymarkkinoilla kiristyy.
Vaikka OpenAI:n ChatGPT onkin yhä kukkulan kuningas yli 350 miljoonalla latauksellaan, Mistralin ja DeepSeekin kaltaiset pienemmät toimijat kehittävät jatkuvasti kilpailevia alustoja.
Pienten toimijoiden ero teknologiajätteihin kaventuu jatkuvasti, sillä suurten kielimallien kehittäminen nykypisteestä eteenpäin on osoittautunut hankalaksi. Paras osoitus tästä on ollut xAI:n Grok 3 -mallin julkistus tällä viikolla.
Grok 3 koulutettiin omistaja Elon Muskin mukaan käytännössä “koko internetillä”. Koulutukseen käytettiin Muskin omistamaa Colossus-datakeskusta, jossa on yli 100 000 Nvidian kehittynyttä grafiikkaprosessoria.
Näistä merkittävän suurista data- ja laskentatehomääristä huolimatta Grok 3:n kyvyt eivät kuitenkaan ole ohittaneet kilpailevien tekoälymallien, kuten Clauden tai ChatGPT:n, kykyjä. Tekoälyalan järkäle Andrej Karpathyn mukaan Grok 3:n kyvyt ovat samankaltaiset kuin OpenAI:n uusimmilla malleilla.
Ottaen huomioon, että Macronin hallinto ilmoitti helmikuun alussa yli 100 miljardin euron investoinneista maan tekoälyalaan, OpenAI:n aiemmin omistama valtikka vaikuttaa rikkoutuvan pikkuhiljaa palasiksi – joista osa rantautuu toivon mukaan Atlantin yli myös Eurooppaan.
