Vallitsevaan osaaja- ja työvoimapulaan ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja, selviää tuoreesta Akava Worksin ”Osaajapula vai työvoimapula – Mistä avointen työpaikkojen määrän kasvu kertoo?” -selvityksestä. Pellervon taloustutkimus selvitti Akava Worksin toimeksiannosta Suomea vaivaavan osaajapulan syitä ja ratkaisuja.
Tutkimus kattaa Suomen työmarkkinoilla toimialoja selvästi it-alan ulkopuoleltakin. Mutta eritysesti digitaaliset taidot ovat kovaa valuttaa työmarkkinoilla kautta linjan.
Vaikka avointen työpaikkojen määrä on noussut koronapandemian aikana vahvasti, työttömyys on edelleen kohtuullisen korkealla. Akavan mukaan tämä kertoo rakenteellisista ongelmista työmarkkinoilla.
”Selvityksen tulokset osoittavat, että yhä harvemmin tehtävä jää täyttämättä sen vuoksi, että alueelta ei löydy sopivaa työvoimaa. Nyt työvoimasta on pulaa koko maassa. Eniten avoimia työpaikkoja on manuaalisissa töissä. Merkittävä osa osaajapulasta voi johtua siitä, että matalien palkkojen ja heikkojen työolojen aloille on hankalaa rekrytoida tekijöitä”, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervon taloustutkimuksesta.
Tarjolla ei ole helppoja ratkaisuja. Selvityksen perusteella osaaja- ja työvoimapulaa voitaisiin helpottaa muun muassa pidentämällä työuria, lisäämällä työvoiman määrää ja parantamalla työnteon kannustimia, koulutusjärjestelmää sekä tuottavuutta. Akavan mukaan työperäinen maahanmuutto ei tuo nopeaa helpotusta osaaja- tai työvoimapulaan, sillä myös muut maat kilpailevat kansainvälisistä osaajista.
Pitkäaikaistyöttömien osuuden kasvu työttömistä viittaa siihen, etteivät työkyky ja työelämätaidot pysy ajan tasalla osalla työvoimasta. Siksi työnantajien vastuu työntekijöidensä osaamisen ylläpidosta ja kehittämisestä kasvaa tulevaisuudessa.
”Julkisilla koulutuspanostuksilla voi olla vaikea tuottaa sellaista täsmäosaamista, jota yrityksissä tarvitaan. Valveutunut työnantaja panostaa työntekijöidensä osaamiseen tai kouluttaa itselleen sopivan tekijän esimerkiksi oppisopimuksella tai työvoimakoulutuksen yhteishankinnoilla”, sanoo Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö Piia Rekilä.
”Koulutuksen hajauttaminen alueille pieniin yksiköihin on väärä lääke alueelliseen osaajapulaan, joka on jo vähenemässä. Tästä on viitteitä tilastoissa, joiden mukaan suurin ja kasvava pula korkeakoulutuksen aloituspaikoista on Uudellamaalla”, Rekilä toteaa.
Akavan selvitykseen voi tutustua tästä: ”Osaajapula vai työvoimapula – Mistä avointen työpaikkojen määrän kasvu kertoo?” -selvityksestä.
