Solitan Lindroos: Ulkomaille voisi mennä rohkeamminkin
Solitan toimitusjohtaja Ossi Lindroosin mukaan suomalasyritysten osaaminen on kansainvälisesti kovaa luokkaa, mutta kansainvälisten verkostojen luomisessa jäämme esimerkiksi ruotsalaisten varjoon.
Mikko Torikka
19.8.

Yhä useampi suomalainen it-yritys suuntaa katseensa maamme rajojen ulkopuolelle. Digitalisaatiossa on vielä Suomessakin tekemistä. Mutta kasvua hakevien yritysten on syytä tähyillä myös kansainvälisille markkinoille. 

IT Insider jututti it-palvelutalo Solitan toimitusjohtaja Ossi Lindroosia loppukeväästä. Solita on yli kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viiden viime vuoden aikana ja yhtiö on hakenut aktiivisesti uusia toimialueita Suomen ulkopuolelta. Nykyisin Solita on yli 120 miljoonaa euroa vuodessa vaihtava yritys, jolla on 1200 työntekijää. Suomen ulkopuolella heistä on noin 250 

Solita lähti maailmalle varsin varovaisella aloituksella. Lindroosin mukaan kansainvälisessä laajentumisessa ei kannata olla liian hätäinen. Solita aloitti ensimmäisessä kansainvälisessä kohdemaassaan Ruotsissa pienellä myyntitiimillä. Yhtiöä teki kärsivällisesti töitä kolme vuotta ennen kuin toiminta lähti isoon kasvuun. ”Viime vuosi oli Ruotsin toiminnan läpimurto”, Lindroos sanoo. 

Kärsivällisyys ei yksin riitä. Taustalla on myös onnistunut yrityskauppa. Solita osti Ruotsissa sen tarjontaan hyvin sopivan Ferralogicin vuoden 2019 lopulla. Kaupan myötä Solita kasvoi Ruotsin markkinoilla uuteen kokoluokkaan. Yhtiö pääsi mukaan yhä useampiin projekteihin.

”Tästä vuodesta tulee Ruotsissa kova. Kasvu on hurjaa.” 

Solitalla on Ruotsissa tällä hetkellä hieman alle 200 työntekijää. Seuraavaksi suurin toimintamaa on Belgia ja sen jälkeen Saksa. 

Muut markkinat eivät ole vielä Suomen ja Ruotsin vauhdissa, vaikka alut ovatkin erittäin lupaavia. Esimerkiksi Saksa otti viime vuonna kovan iskun koronasta ja maa on vasta viime aikoina päässyt liikkeelle shokista. 

Suomalaisena ei tarvitse hävetä

Ulkomaille lähtevät suomalaisyritykset kertovat usein, että Suomessa ollaan uuden teknologian hyödyntämisessä selvästi vertailumaita pidemmällä. Lindroos tunnistaa ilmion. “Tässä näkyy hyvässä se, että olemme eräänlainen saari.” Suomessa yritykset ovat pienempiä ja sitä kautta kokeiluja pääsee tekemään nopeammin ja ketterämmin.

Kyse ei ole siitä, etteikö uusia ratkaisuja tunnettaisi tai niihin uskottaisi muuallakin. “Ajattelun taso on korkealla muissakin maissa. Isompi yrityskoko tuo vain oman hitautensa asiaan”, Lindroos sanoo. 

Yksi iso ero Suomessa ja ulkomailla toimimisessa on Lindroosin mukaan projektien laajuus. Suomessa Solita ja pienemmätkin yhtiöt pääsevät toteuttamaan projekteja hyvinkin laajasti. Suurten teollisuusyritysten tapauksessa projektit on selvästi roolitettu ja Solitakin hoitaa oman pienemmän tonttinsa. Suuret yhtiöt ostavat matalan lisäarvon tekemisen offshore-kumppaneita ja ketterämmät palvelutalot pääsevät keskittymään enemmän arvoa tuottaviin elementteihin projekteissa. “Oman nichen löytämällä voi tehdä merkittävää liiketoimintaa.”

Ulkomaille, mars

Ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Suomen erityispiirteet korostuvat hyvällä tavalla, kun uutta teknologiaa hyödynnetään. Mutta kansainvälisten kokemusten keräämisessä olemme varovaisia. “Ruotsalaiset luovat kansainväliset verkostot nuorempana”, Lindroos sanoo. “Myynnin ja markkinoinnin osaamisessa he ovat parempia.” 

Lindroosin mielestä kansainvälistä kokemusta kannattaa kerätä jo opiskeluaikana. ”Olen seurannut surullisena opiskelijoiden suhtautumista erasmus-vaihton. Pelkään, että tässä suhteessa jäämme saaremme vangiksi.”

Sen sijaan useat startupit ovat lähteneet liikkeelle erilaisella ajattelumallilla. “Ne ovat rakennettu alusta asti kansainväliksi”, Lindroos sanoo. 

 Onneksi Startupit ovat lähteneet liikkeelle erilaisella ajattelumallilla, Lindroos toteaa. Ne ovat rakennettu alusta asti kansainvälisiksi. 

Solitan henkilöstön osalta kansainvälisten projektien tekemisen rakenteita on luotu ja syksyllä käynnistyy myös virallisempia expat-ohjelmia halukkaille. Mahdollisuuksia lähtemiseen on, mutta varsinainen muutto Suomesta on aina hitaampaa. Lindroosin mukaan mahdollisuus lähteä ulkomaille on selvästi valtti rekrytointitilanteissa, mutta kokeneemman kaartin lähtöä hidastavat Suomeen syntyneet siteet, kuten perhe, koulu ja omistusasunto. 

Nykyinen etätyöaika tosin mahdollistaa monikansallisissa tiimeissä toimimisen, vaikka työpiste olisikin Tampereella. Tästä syntyy uudenlaista oppimista ja projektit saavat monipuolisia näkökulmia. “Belgialainen data engineer ajattelee eri lailla kuin suomalainen”, Lindroos sanoo.

Mutta yhtä lailla tärkeää on se, ettei ulkomaille ole pakko lähteä. “Kv-mahdollisuus on niille, jotka sitä haluavat. Moni kaipaa myös tekemistä kotimaassa.” 

Suositellut

Uusimmat