Etäjohtamisen käytänteitä tutkitaan suomalaisjohdolla
Akatemiatutkija Jonna Koponen vetää kansainvälistä tutkijaryhmää, joka tutkii etäjohtamista digitaalisen viestinnän avulla.
IT Insider toimitus
20.8.

Koronapandemia on muuttanut radikaalisti viestintää yrityksissä. Yrityksiä johdetaan yhtä enemmän digitaalisissa kanavissa. Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella käynnistyy syksyllä kansainvälinen tutkimushanke, jossa tutkitaan etäjohtamista digitaalisen viestinnän avulla. Tutkimus toteutetaan IT-alan yrityksissä Suomessa ja Japanissa.

Tutkimusta johtaa akatemiatutkijana aloittava Jonna Koponen, joka sai hankkeeseen Suomen Akatemian viisivuotisen rahoituksen keväällä. Rahoitus on yhteensä 515 830 euroa. Kyseessä on samalla ensimmäinen akatemiatutkijan rahoitus kauppatieteisiin Itä-Suomen yliopistossa.


”Etäjohtamista on tutkittu reilut kaksikymmentä vuotta, mutta sen tutkimus on edelleen suhteellisen niukkaa. Koronapandemia on vaikuttanut siihen, että etätyö on lisääntynyt ja samalla tarve etäjohtamiseen on kasvanut. Siksi tarvitsemme uutta tietoa, että ymmärrämme paremmin etävuorovaikutusta ihmisten välillä ja löydämme etäjohtamiseen hyviä käytänteitä. IT-ala antaa tutkimukseen hyvän tarttumapinnan, koska se on kansainvälinen, ja siellä etätöitä on tehty jo pitkään”, taustoittaa Koponen.


Tutkimuksessa vertaillaan etäjohtamista isoissa IT-alan yrityksissä Suomessa ja Japanissa. Tutkimukseen kuuluu muun muassa asiantuntija- ja ryhmähaastatteluita sekä osallistujien havainnointia. Koposella on EU-projektin, vaihto-ohjelmien ja aiempien tutkimushankkeiden myötä läheiset suhteet Japaniin, erityisesti J.F. Oberlinin yliopistoon Tokiossa.

”Suomen ja Japanin kulttuureissa on omat erityispiirteensä, ja ne näkyvät myös yrityksissä. Esimerkiksi neuvottelutyyleissä, luottamuksen ja ihmissuhteiden rakentumisessa sekä hierarkisuudessa on eroja”, Koponen sanoo.


Uusi mittari johtajien digitaalisen vuorovaikutusosaamisen arviointiin

Etäjohtamisen tutkimushanke etenee kolmessa vaiheessa. Ensivaiheessa tutkijat tekevät ylimmän johdon ja keskijohdon asiantuntijahaastatteluita IT-alan yrityksissä Suomessa ja Japanissa. Lisäksi tutkijat hakeutuvat yhteistyöhön suuren yrityksen kanssa ja seuraavat aitoja vuorovaikutustilanteita tiimipalavereissa.
Koposen mukaan etäjohtajan digitaalinen vuorovaikutusosaaminen on tutkimuksen parissa vielä vailla käsitteellistämistä, joten tutkimuksen toinen vaihe tähtää käsitteen muodostamiseen.

Tavoitteena on tuottaa ja ottaa käyttöön uusi teoreettinen käsite, etäjohtajien digitaalinen vuorovaikutusosaaminen.

Samalla hanke pyrkii luomaan uuden mittarin, jonka avulla on mahdollista tutkia, onko etäjohtajien digitaalisella vuorovaikutusosaamisella myönteinen yhteys työntekijöiden motivaatioon, työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja työn tuloksiin. Tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen kuuluu mittarin ja hypoteesien testaaminen määrällisin menetelmin.

Sosiaalisuuden vaaliminen etäjohtamisen haasteena
Etäjohtajalle tärkeä taito on oikean etäviestintävälineen valitseminen oikeaan tarkoitukseen. Koponen on haastatellut myynti- ja markkinointijohtajia aiemmissa tutkimuksissa, ja hän ymmärtää etäjohtamisen edut ja haasteet.

”Kun johtajan tavoite on johtaa työyhteisön tehtäviä ja toisaalta sosiaalista puolta, tehtäväkeskeinen viestintä onnistuu hyvin Teamsin tai Zoomin kautta, kun henkilöstöä voidaan ohjeistaa ja neuvoa asiapitoisesti ja tehokkaasti. Mutta esimerkiksi ihmisten innostaminen ja motivoiminen etänä koetaan usein haasteena. Toimistossa voit tavata spontaanisti ihmisiä, vaihtaa kuulumisia ja jutella muustakin kuin työstä, mikä vahvistaa ihmissuhteita. Etävuorovaikutuksessa spontaanisuus on paljon rajatumpaa”, Koponen sanoo.

Suositellut

Uusimmat