Amazon, Google ja Meta ovat sitoutuneet tukemaan globaalin ydinenergiakapasiteetin kolminkertaistamista vuoteen 2050 mennessä, Maailman ydinenergiayhdistys kertoo tiedotteessaan.
Tiedotteen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun “merkittävät yritykset ydinenergiasektorin ulkopuolella” ovat antaneet ydinenergiayhdistyksen luomalle sitoumuspohjalle julkista tukea.
Teknologiajättien halu tukea ydinenergiaa perustuu ennen kaikkea niiden omaan kasvavaan energiantarpeeseen, jonka ratkaisemiseen ydinenergia soveltuu mainiosti.
Pilvipalveluita sekä tekoälykoulutusta ja -inferenssiä pyörittävät datakeskukset vaativat merkittävän määrän energiaa vuorokauden ympäri.
Energiaa tarvitaan jatkuvasti lisää, ja ydinvoimalat tuottavat sähköä halutulla tavalla: taukoamatta.
McKinsey: Energialle on todella tarvetta
McKinseyn viimevuotisen ennusteen mukaan datakeskusten vaatima energiamäärä kasvaa keskimäärin noin 19–22 prosenttia vuodessa vuosina 2023–2030.
Ennusteen mukaan datakeskusten vaatima energiamäärä ainakin kolminkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä. McKinsey arvioi, että myös energiatarpeen viisinkertaistuminen on mahdollista, jos tekoälyn käyttöönotto on odotettua laajempaa.
Tarvittava lisäenergia ei synny tyhjästä, minkä vuoksi teknologiajätit ovatkin pyrkineet edistämään pääsyään luotettaviin energianlähteisiin, kuten ydinenergiaan.
Huomioitavaa on, että teknologiajättien lisääntyvän energiantarvetta ajaa pääasiassa generatiivinen tekoäly. Generatiivisen tekoälyn osalta konsulttiyritys odottaa noin 39 prosentin keskimääräistä energiantarpeen kasvua vuosina 2023–2030.
Koska tavanomaisten datakeskusoperaatioiden kasvun ei odoteta olevan yhtä merkittävää, vuoteen 2030 mennessä generatiivinen tekoäly voi koostaa jopa yli kolmasosan datakeskusten käyttämästä energiasta, konsulttiyritys uskoo.
Ydinenergia tuo yrityksille vakautta
Teknologiajäteillä olisi teoriassa monia vaihtoehtoja lisääntyvään energiantarpeeseen vastaamisessa. Miksi ne ovat valinneet ydinvoiman, joka tuottaa tällä hetkellä vain noin 9 prosenttia maailman sähköstä?
Syitä on monia. Uusiutuvien energialähteiden puoleen teknologiajätit eivät halua kääntyä, koska aurinko- ja tuulienergiasta saatava teho vaihtelee radikaalisti päivänajan ja sään mukaan.
Vesivoimaloiden rakentamista taas rajoittavat muun muassa niiden viemä tila, tarvittava veden määrä ja vaadittavat korkeuserot.
Uusiutumattomien energianlähteiden osalta ongelmina ovat (hiilidioksidipäästöjen lisäksi) uusiutumattomien ympärillä kiristyvä regulaatioympäristö sekä geopoliittiset riskit.
Ydinenergia tuo siis teknologiajäteille paljon vakautta muihin energiamuotoihin verrattuna. Googlen mukaan ydinvoima on “keskeisessä asemassa luotettavan, turvallisen ja kestävän energiatulevaisuuden rakentamisessa”.
Amazonilla on jopa käynnissä spekulatiivinen hanke omien pienten ydinreaktoriensa (SMR) rakentamisesta Yhdysvaltoihin.
Teknologiajättien näkökulmasta ydinenergiaan investoiminen antaa niille myös pienimuotoista vertikaalista integraatiota, joka voi hyvinkin tulla tarpeeseen energiatalouden heikkoina hetkinä.
Aivan yksin teknologiajätit eivät ajatuksissaan kuitenkaan ole, sillä ydinenergian lisääntyvästä suosiosta on merkkejä ympäri maailman. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan yli 40 maalla on suunnitelmia ydinvoiman lisäämisestä omaan energiantuotantoonsa.
