Tuore tutkimus paljastaa, että suomalaiset organisaatiot ovat vasta alussa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä, vaikka odotukset teknologian suhteen ovat korkealla. Dell Technologiesin tilaamassa ja VansonBournen toteuttamassa kansainvälisessä tutkimuksessa haastateltiin 6 600 yritysjohtajaa, joista sata oli suomalaisia. Tulokset osoittavat, että vaikka viidennes suomalaisista organisaatioista pitää tekoälyn käyttöä vuoden tärkeimpänä innovaatiotavoitteena, monilla on vielä pitkä matka konkreettisiin tuloksiin.

Monet organisaatiot ovat vasta kartoittamassa tekoälyn mahdollisuuksia, ja 18 prosenttia yrityksistä ei ole vielä luonut tekoälystrategiaa. Vain kuusi prosenttia on ottanut käyttöön tekoälytyökaluja ja tarjonnut työntekijöilleen tarvittavaa koulutusta. Huolestuttavaa on, että yli kymmenesosa organisaatioista on kieltänyt generatiivisen tekoälyn käytön kokonaan.

Dell Technologiesin Suomen ja Baltian toimitusjohtaja Riikka Salminen korostaa strategisen pohjan tärkeyttä ennen tekoälytyökalujen käyttöönottoa. ”On tärkeää, että organisaatioilla on selkeä strategia ja mietityt käyttöalueet, jotta tekoälyinvestoinnit tuottavat toivottuja tuloksia,” Salminen sanoo.

Resurssipula hidastaa kehitystä

Vaikka monet yritykset odottavat tekoälyn parantavan turvallisuutta ja tehostavan asiakaspalvelua, vain 20 prosentilla suomalaisista organisaatioista on erillinen budjetti tekoälyprojekteille. Usein tekoälyhankkeet sisällytetään yleiseen IT-budjettiin, mikä voi hidastaa niiden edistymistä. ”Resurssien kohdentaminen on merkki siitä, mitä organisaatio pitää tärkeänä. Ilman riittäviä resursseja kehitys voi jäädä hitaaksi,” Salminen huomauttaa.

Tekoäly nähtävissä tukena, ei korvaajana

Valtaosa suomalaisista johtajista (82 %) uskoo, että tekoäly lisää tuottavuutta ja parantaa työntekijöiden valmiuksia sen sijaan, että se korvaisi työpaikkoja. Tutkimus kuitenkin paljastaa myös huolenaiheita: 59 prosenttia pelkää tekoälyn syventävän digitaalista kuilua, ja 74 prosenttia uskoo, että avoimuusvaatimukset tulevat lisääntymään.

Turvallisuus huolena ja mahdollisuutena

Turvallisuus on kaksijakoinen teema: 64 prosenttia suomalaisista johtajista on huolissaan tekoälyn tuomista uusista turvallisuusuhkista, mutta 77 prosenttia näkee tekoälyn myös keskeisenä ratkaisuna kyberturvallisuuden haasteisiin. Moni organisaatio epäröi kuitenkin käyttää julkisia pilvipalveluja, ja 36 prosenttia aikoo kouluttaa tekoälymalleja omassa ympäristössään.

Kestävyys ja sääntely vaativat huomiota

Tekoälyn energian käyttö herättää huolta, sillä 53 prosenttia suomalaisista johtajista uskoo sen vaikeuttavan organisaation kestävyyspyrkimyksiä. Samalla 63 prosenttia pyrkii aktiivisesti vähentämään tekoälyn energiankulutusta. Lisäksi tekoälyä koskeva sääntely nähdään kriittisenä, ja 78 prosenttia vastaajista katsoo sen olevan tärkeää tekoälyn potentiaalin maksimoimiseksi.

Suomalaiset organisaatiot kaipaavat selkeitä ohjeita ja sääntelyä tekoälyn käytölle, mutta monet ovat jo ottaneet omat ohjat teknologian hallinnassa. ”Sääntelyä odotellessa organisaatiot joutuvat tekemään tärkeitä päätöksiä tekoälyn käytöstä ja investoimaan omaehtoiseen hallintaan,” Salminen toteaa.