Suomen Dellin teknologiafoorumi järjestettiin tänä vuonna 19.9. Messukeskuksessa, jonne suuntasin selvittämään tekoälyn tuomia mahdollisuuksia Dellin ja sen kumppaneiden palveluissa.

Tarjolla oli myös runsaasti asiaa pilvipalveluista ja kyberturvasta. Foorumin suureksi linjaksi nousi Dell Finlandin toimitusjohtaja Riikka Salmisen avauspuheenvuorossa innovaatio. Se vaatii kuitenkin allensa perusteet.

Perusteet: turvaa ja monipilveä

Dell tarjoaa omien laitteidensa, kuten kannettavien tietokoneiden, lisäksi asiakkaiden tarpeisiin sovitettuja pilvipalveluportfolioita, joihin voi kuulua esimerkiksi tietoturvapalveluita, laskentatehoa tai datan varastointia. 

Monipilviratkaisu APEXia Dell kuvailee joustavaksi ja kustannustehokkaaksi.

Turvallisuuden osalta Dellin rooli on sen kyberturva-asiantuntija Marko Ikosen mukaan toimia systeemi-integraattorina, joka yhdistää eri palveluntarjoajien tuotteita yhdeksi kokonaisuudeksi. 

Ikonen nosti esitelmässään myös esiin Zero Trustin inflaation, jonka on aiheuttanut kehnojen turvapalveluiden myyminen Zero Trust -leimalla. Ikonen neuvoo asiakkaita käyttämään sen sijaan Dellin palveluita ja Yhdysvaltojen oikeusministeriön 7 pilarin järjestelmää tietoturvansa uudistamisessa.  

Kiinnostava esitelmä oli myös Intelin selostus sen FakeCatcher-tekoälystä, joka pyrkii pintaverenkiertoa analysoimalla tunnistamaan, esiintyykö videolla aito ihminen.

Tällaiset työkalut varmasti arkipäiväistyvät, kun sisällöntuotannon aitouden varmistaminen yleistyy. 

Nvidia & Dell: kustomoituja tekoälyjä tarjottimella

Dellillä on Nvidian kanssa projektiyhteistyö nimeltään Project Helix, jonka tarkoituksena on olla “avaimet käteen” -lähestymistapa kustomoidun tekoälyn kehityksessä. Nvidia ja Dell tarjoavat ”sekä optimoidut sirut että ohjelmistot” asiakkaan tekoälyn kouluttamista varten. 

Palvelun ostavan organisaation ei siis tarvitse omata omaa tekoälytiimiä ja -infrastruktuuria saadakseen kustomoidun tekoälyn käyttöönsä. Dellin neuvonantaja Antti Sirkiä painotti myös, että asiakkaan tekoälyn kouluttamista varten annettu data ei ole vaarassa. 

Sirkiä korosti kustomoidun tekoälyassistentin voimaa säädöstäyteisillä aloilla, kuten pankki- ja vakuutusalla, koska työntekijöiden aikaa kuluu usein itse asiakaskohtaamisten sijaan byrokraattisiin paperihommiin. 

Sirkiä kertoi myös lisää Nvidian kanssa tehdystä Omniverse-yhteistyöstä, jonka 3D-mallinnuksen avulla yritykset ovat optimoineet oman tuotantoketjunsa asettelua säästääkseen resursseja. 

Omniverse on myös käytössä esimerkiksi Göteborgin ja Singaporen kaupunkisuunnittelussa sekä asiakasyritysten työntekijöiden koulutuksessa. 

Dellin kumppani Intel taas on kehittänyt generatiivisen tekoälyn, joka osaa luoda 3D-maailman luonnollisen kielen syötteen avulla. Intelillä on myös kehitteillä läppäri, jonka avulla generatiivista tekoälyä voi käyttää täysin ilman internetiä.

Navigointi pois sähköpostimerestä 

Tekoälyn voimasta operatiivisen kuorman vähentämisessä kertoi Microsoft Suomen liiketoimintajohtaja Kalle Saarikannas, jonka mukaan Microsoft 365 Copilot osaa auttaa muun muassa sähköpostiruuhkien vähentämisessä. 

Se on sähköpostissa työkalu viestien priorisoimiseen, sähköpostien tiivistämiseen ja vastausten ideoimiseen. Hän kertoi myös, miten tekoälyä voi käyttää esimerkiksi organisaation sisäisessä tehokkaassa tiedonhaussa. 

Erityisen kiinnostavaa on Copilotin potentiaali avustaa spesifeissä teknisissä tehtävissä. Saarikannas sanoi, että hän on pystynyt käyttämään itselleen ei-niin-tuttua Exceliä työssään luonnollisen kielen avulla, koska tekoäly osaa sen perusteella suorittaa oikeat komennot. 

ChatGPT ei ole pelkkää hypeä

Tekoälyasiantuntija Antti Merilehto nosti omassa puheenvuorossaan nopeasti esille Boston Consulting Groupin (BCG) tekoälykokeilun ja MIT:n sekä Stanfordin yhteisen tutkimuksen tulokset: kumpikin totesi generatiivisen tekoälyn käyttämisen lisäävän tuottavuutta yli 10 prosentilla. 

Tällaisen prosenttiluvun kumulatiivinen vaikutus opiskelun ja työnteon tuloksiin on valtava. Merilehto kannustaakin käyttämään tekoälyä esimerkiksi asioiden selittämisessä. 

Generatiivista tekoälyä voi hänen mielestään myös pyytää kysymään kysymyksiä, joihin vastaaminen syventää ymmärrystä mistä tahansa aiheesta. Tätä samaista taktiikkaa olen käyttänyt itse jo muutamien viikkojen ajan maksullisen ChatGPT-4:n kanssa. 

Merilehto kuvailee ChatGPT:tä henkilökohtaiseksi avustajaksi, joka ei nuku ja joka on lukenut valtavan määrän tekstejä lähes kaikista mahdollisista aiheista kvanttifysiikasta puutarhanhoitoon. Välillä avustaja kuitenkin erehtyy.

Tulevaisuuteen ja myös nykyhetkeen kuuluu silti Merilehdon mukaan generatiivisen tekoälyn kanssa työskentely ja opiskelu. Eräs tapa opettaa generatiivisen tekoälyn käyttöä koulussa on vaatia tekoälyn käyttöä joillakin kursseilla ja pohtia aktiivisesti tehtävien jälkeen, miten opiskelija voisi käyttää tekoälyä tehokkaammin. 

Monilla on kuitenkin pelkoja esimerkiksi tekoälyn taipumuksesta hallusinoida faktoja. Tähän liittyen Merilehto muistutti ChatGPT-4:n kyvystä sijoittua standardoiduissa testeissä usein parhaaseen kymmenykseen.

Se sijoittuu Gaussin käyrällä hyvin lähelle reunaa jopa erityisen vaativissa kokeissa, kuten Yhdysvaltojen lakimiesten pätevyyskokeessa, jonka tekevät ihmiset ovat valikoitu joukko – ja koulutettu nimenomaisesti tätä koetta varten. 

Median maalaamat uhkakuvat Merilehto kuittasi skandaalinkatkuisiksi: “Uhka on hyvä. Mitä isompi uhka, sitä enemmän uutistoimistoja tarvitaan.” 

Kenenkään ei tarvitse enää potea tyhjän paperin kammoa esimerkiksi työhakemusta kirjoittaessa. 

Merilehto kuitenkin muistuttaa, että ihan kaikkia huippusalaisia asiakirjoja ei kannata ChatGPT:n kautta pyöräyttää. Syötteeksi on hyvä antaa vain tekstiä, jonka voisi jättää vahingossa kahvipöydälle; tätä dataa käytetään suurten kielimallien kouluttamiseen. 

Terra incognita: kartoittamaton alue

Hienojen tekoälysovelluksien ja valtavan kollektiivisen älyn tuotosten lisäksi Messukeskuksen ilmassa leijui paljon kysymysmerkkejä, joihin kellään ei löytynyt selkeää vastausta. 

Sekä Merilehto että Dellin Euroopan-toimitusjohtaja Adrian McDonald myönsivät tekoälyn tulevaisuuden olevan erittäin hämärä. Merilehto kuvaili maailman nykyistä tilaa terra incognitaksi, kartoittamattomaksi alueeksi.

McDonald taas myönsi, etteivät maailman suurimmatkaan yritykset tiedä, miten tekoälyn kanssa pitäisi toimia. 

“Ilmassa on paljon hämmennystä”, hän totesi. 

Hämmennyksestä huolimatta tekoälyn konkreettiset käyttökohteet laajenevat Dellin teknologiafoorumin perusteella nopeaa vauhtia. Niistä kannattaa nauttia.

(Oikaisu 3.10. 12:00: Dellin Euroopan-toimitusjohtajan nimi ei ole Arthur McDonald vaan Adrian McDonald)