3D-tulostus on digitaalinen teknologia, johon siirtymällä tuetaan yritysten vihreää siirtymää. 3D-tulostuksen avulla pystytään tuotteita valmistamaan energiatehokkaammin. Kun monimutkaiset muodot valmistetaan vähemmällä materiaalilla, syntyy vähemmän jätettä. Pienten sarjojen tuotantoon 3D-tulostus on sopinut erinomaisesti, jolloin säästetään varastointi- ja logistiikkakuluissa. Toisaalta voidaan tuottaa isompia sarjoja, joissa jokaisella osalla voi olla oma muotonsa. Esimerkiksi 90 prosenttia maailmalla myydyistä kuulolaitteista on 3D-tulostettuja.
3D-tulostuksella on jo merkittävä rooli valmistavan teollisuuden piirissä. Viimeisten 10 vuoden aikana kehitys on ollut vuosittain 27 %. Innovointi on tuottanut uusia ratkaisuja lääketieteen teknologiasta ilmailuun ja vaateteollisuudesta autoteollisuuteen. Uusi teknologia mahdollistaa erilaisten materiaalien hyödyntämisen tuotannossa, joka luo mahdollisuuksia kehittää tuotteita eri toimialoille.
Hankkeen tausta
Suomessa käynnistyi viime vuoden elokuussa hanke, joka on seitsemän TKI-toimijan toteuttama ja kestää heinäkuuhun 2027. Projekti on nimeltään 3DTY ja se kuuluu Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 meur. Rahoitus tulee pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus. Myös REDU on osaltaan mukana rahoituksenkin osalta.
Oulun yliopiston Tulevaisuuden tuotantoteknologiat -tutkimusryhmä toimii projektin koordinaattorina. Mukana ovat myös REDU, Savonia AMK, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen AMK sekä DIMECC Oy:n FAMN ja FAME ekosysteemit, joista ensimmäinen edistää pk-yritysten digitalisaatiota ja jälkimmäinen fokusoi 3D-tulostukseen. Projektissa on mukana parikymmentä yritystä ympäri Suomea, esimerkiksi Kemppi, Lappset, Miilux, HT Laser, Ponsse ja Pohjoisen Luonto ja Genelec.
3DTY -projektin tavoitteena on kehittää teollisuuden tuotantoa, tuottavuutta sekä kilpailukykyä Suomessa. Erityisesti suurten kappaleiden 3D-tulostukseen tämä projekti tuottaa uutta osaamista, kokemuksia sekä konkretiaa. Tavoitteena on myös yhteistyöverkostojen vahvistaminen, jolloin voidaan hyödyntää EU:n tutkimusverkostoja, kuten Vanguard Initiativea, sekä rahoituksen lähteitä, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmaa. Paikallisesti hankkeessa toteutetaan yliopistokaupunkien ekosysteemisopimuksia ja maakuntien omien erikoistumisiensa strategioita.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran TIVIA Newsin numerossa 5/2024
